Joulun aikaan sain kummitädiltäni tyrnimarjoja kiisselin tarpeiksi. Minulta tuppaa marjat unohtumaan pakastimen uumeniin, mutta noista tein heti kotona sopan. Ei tullut likimainkaan yhtä hyvää kuin kummitädin kiisselistä, mutta kun tarpeeksi vaniljakastiketta sekaan laittoi niin upposi hyvin. Ensi viikonloppuna aion harrastaa arkeologiaa ja kaivaa pakastimen pohjalta marjoja käyttöön. Minä aion oppia uusille tavoille...

Tänään tulin kotiin viideltä. Lapselle pikku kakkonen katsottavaksi. Laitoin pastaveden kiehumaan ja kävin suihkussa. Pastan kiehuessa, tiskasin. Tästä ei enää voi paljon tehostaa ajankäyttöä:).

Kotimatkalla mietin eräässä risteyksessä, että enää 30 km kotiin, sitten huomasin yhdessä kohtaa miettiväni, että VIELÄ 10 km matkaa jäljellä. Viimeiset kilometrit tuntuvat venyvän ihan mahdottaman pitkiksi. Viimeiset kilometrit taitavat olla uuvuttavia, vaikka matka lähtöpisteestä päämäärään olisi puolet lyhyempi.

Kotona olen saanut paljon aikaan. Tällä hetkellä sitä ei huomaa, koska täällä on melkoinen kaaos. Aion saada kaikki askartelu- ja käsityötarvikkeeni pois näkyvistä. Siivous helpottuu ja ehkäpä sitä sitten löytää tarvitsemansa liiman tai sakset tmv. helpommin, kun kaikki on yhdessä nurkassa.  Reilu 3 kk määräaikaan, koti järjestyksessä ja kotityöt vähentyneet 40 % .